Ulpukka, Keitele 17.7.2010

Parinkymmenen kilometrin melonta Keiteleellä tuotti muutaman kunnon kuvankin. Keitele oli lähes tyyni ja lämmintä enemmän kuin tarpeeksi. Oheinen kuva on Honkaniemestä, Rekolahdesta ylävesiä kohti, Keiteleen itärannalta. Olin kaulaani myöten vedessä ja kuvasin ulpukan kukkaa. Taustalla näkyy proomun raato. Tällä samalla paikalla 10-vuotiaana sukeltelin yhden proomun sisällä, silloin proomut olivat vielä lähes ehjiä. Nyt löytyy vain lahoavia raatoja.

Auringonlasku Jurvonvuorella

Ei uskoisi miten hikinen urakka on kiivetä korkeussuunnassa 75 metriä jyrkkää rinnettä kun mukana on rinkallinen kuvauskamaa ja jalusta. Tosin lämpöä oli yli 20 astetta ja helvetisti mäkäräisiä joka sekin teki muutaman kuvan saamisen haasteeksi. Kaikesta huolimatta hauskaa oli. Kuva otettu auringolaskun aikaan (ilmiselvästi) n. klo 22.25. Vuorelle täytyi kiivetä paljon aikaisemmin että ehti löytää sopivat kuvakulmat ja kuvauspaikat. Paljon on muuttunut sitten viime visiitin. Kävin Jurvonvuorella viimeksi n. 25 vuotta sitten. Puustoa oli tullut lisää ja entisiinkiin aika paljon korkeutta lisää. Tälle nyppylälle aioin kuitenkin kiivetä seuraavien kahden vuoden aikana vielä useasti ja kaikkina vuodenaikoina kunnes mieleinen kuva löytyy. Ohessa yksi tämän reissun (20.5.2010) kuvista.

Iso-Jurvo

Kävin viikonloppuna tarpomassa hangessa. Kylläpä lumi oli pehmeätä ja sitä oli paljon. Hangessa rämpiminen käy hyvästä liikunnasta, varsinkin kun mukana oli reippaaanlaisesti myös kuvauskalustoa. Tästä järvestä olen aloittanut kirjaprojektin jonka kuvaaminen kestänee pari vuotta. Liitteenä oleva kuva on alun perin pitkältä sivultaan metrin.  Se on tehty yhdistämällä muutama kuva. Viikonloppuna oli todella hieno keli ja aurinko lämmitti jo mukavasti. Eiköhän se kevätkin sieltä pikkuhiljaa tule.

Talviaamu Viitaniemessä

Kyllä tänä talvena on saanut nauttia aurinkoisista kirpeistä pakkasaamuista. Kuvaajilla on kissanpäivät. Parhaat maisemakuvat syntyvät vuodenajasta riippumatta aikaisin aamulla ja illalla n. 1/2 tuntia auringonnousun tai -laskun molemmin puolin. Kuvauspaikat kannattaa katsella valmiiksi etukäteen, muuten tulee kiire ja kaikkihan tietävät mitä kiireellä tehtynä syntyy. Tarkista myös auringon nousu/lasku suunta etukäteen.  Pystyt visualisoimaan kuvan päässäsi jo ennen varsinaista kuvausta. Kaikkihan meistä visualisoi kuvan mielessään valmiiksi – kuvasipa mitä tahansa – , joohan? Ai, et teekään niin? No, aloita nyt. Jokainen kuva jonka otat pitää olla valmiiksi suunniteltu  ennen kameran laukaisua. Tilannekuvaus on asia erikseen, vaikka siinäkin voi suunnittelulla hyvän kuvan mahdollisuutta parantaa. Ryhdy tekemään valokuvia, älä tyydy näppäilyyn. Jalusta on pakollinen varuste jos aiot saada kuvista viiltävän teräviä. Automaattitarkennus kannattaa myös maisemakuvauksessa unohtaa. Polttovälistä riippuen tarkennan yleensä 3-5 metrin välille ja himmennän aukkoon 8-11. Kamerani on ns. puolikennoinen (DX), joten enempää ei tarvitse himmenellä ja jo aukolla 16 kuvanlaatukin on huonompi kuin suuremmilla aukoilla. Koska maisemakuvauksessa käytetään usein laajakulmaisia polttovälejä, näin menetellen terävyysaluetta riittää. Herkkyysasetus kannattaa laittaa pienimpään arvoon mitä kamerasta löytyy.  Valoa on yleensä aika vähän aikaisin aamusta ja myöhään illalla joten valotusajat venyvät helposti pitkiksi. Muista siis tukeva jalusta. Kaikkia kuvia ei kannata kuvata silmän korkeudelta. Näe hieman vaivaa ja kokeile kuvata läheltä maanpintaa tai parin kolmen metrin korkeudelta. Kevyet alumiinitikkaat auttavat asiaa. Kameran voi kiinnittää Super-clampilla ja kuulapäällä tikkaisiin jos jalustasi ei yletä korkealle. Näin talvella kannattaa pukeumiseen kiinnittää erityistä huomiota. Parhaat kuvauskelit tarkoittavat myös reipasta pakkasta ja koska kuvauksessa oleskellaan pitkiäkin aikoja paikallaan kannattaa pukeutua lämpimästi.

Velipojan kanssa kalassa. Katso kuvat ja lue tarina täältä.